Helsingissä asuvia eteläpohjalaisia kokoontui viime viikolla keskustelemaan Antti Blåfieldin tuoreesta kirjasta Loistavat Erkot. Pohojalaasten Lupin tilaisuutta Päivälehden museossa emännöi Heleena Savela (Lappajärvi), minulla (Lappajärvi) oli kunnia haastatella kirjailija Blåfieldiä (Kurikka).
Ensin käsiteltiin tietysti tärkein asia: mitkä olivat Erkkojen yhteydet Etelä-Pohjanmaalle? Jo kirjan kansikuva viritti teemaan. Kannessa poseeraa Me Naiset -lehden ensimmäisen mallikilpailun voittaja, kauhavalainen Hellevi Keko vuonna 1961. Kuvassa selin on 29-vuotias Aatos Erkko, jonka olkapäähän Hellevi nojaa.
Kilpailun raati ei ymmärtänyt valita ensin voittajaksi Hellevi Kekoa vaan hänet nosti omin käsin voittoon newyorkilaisen mallitoimiston johtaja Eileen Ford, jonka kanssa kilpailu järjestettiin. Rouva Ford tiesi, että kauhavalaiset loukkaantuvat, jos Helleviä ei valita.
Mutta aloitetaan alusta. Kun Helsingin Sanomain edeltäjää, Päivälehteä, perustettiin 1889, laihialainen Santeri Alkio kuului ns. Päivälehden piiriin, joka lehden perustamista ideoi. Alkio oli Eero Erkon ystävä.
Alkio irtautui pikkuhiljaa Päivälehden piiristä. Hän osallistui vielä tukikeräykseen, mutta Laihialla ei tavoitteisiin päästy. Tarkoitus oli, että lehden tukijat sitoutuisivat kukin vähintään sadan markan tukilupaukseen. Nuukat laihialaiset lähettivät kuitenkin tukilistan, johon oli merkitty vain viitosen tukilupauksia.
Erkkojen mielenkiintoisin kytkentä Etelä-Pohjanmaahan liittyy Eeron pojan, Eljaksen toimintaan vapaussodan aikana. Eljas Erkko oli Vimpelin Sotakoulussa, joka pidettiin joulukuusta 1917 tammikuuhun 1918.
Suomenkielinen komppania, johon Eljas Erkkokin kuului, oli majoitettu Pokelan kylään. Eljas asui Oskari Lakasen talossa eli nykyisessä Koivistossa.
Erkko määrättiin johtamaan Vöyrin pataljoonaa, joka Mannerheimin määräyksestä riisui venäläiset joukot aseista Etelä-Pohjanmaalla. Erkko johti Ylistarossa hyökkäystä venäläistä sotilasyksikköä vastaan ja osoitti poikkeuksellista rohkeutta.
Eljas Erkko oli talvisodan kiistelty ulkoministeri, joka nosti Helsingin Sanomat menestykseen. Hän oli lännen miehiä, Amerikan ystävä. Suomeen hän toi sekä Aku Ankan että Valitut Palat ja vaali suhteita Yhdysvaltoihin monella tasolla.
Helsingin Sanomat on Aatos Erkon kuoleman jälkeen siirtynyt uuteen aikaan. Nyt Sanomain johdossa ei ole enää yhtään Erkko–nimistä.
Mutta Järviseudun edustus on yhä vahva: yliasiamies Heleena Savela johtaa Helsingin Sanomain säätiötä ja Päivi Anttikoski (Evijärvi) on yksi Hesarin päätoimittajista.
(Kolumni on julkaistu Järviseudun Sanomissa 17.12.2014)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti