Turkin sota (1877-78) synnytti ainakin kaksi marssia.
Suomen Kaartin lähtölaulu alkaa näin:
”Tuhannenpa verran poikia lähti
Helsingin satamasta ja –masta
tuhannenpa verran poikia lähti
Helsingin satamasta.
Eikä ne ennen seisahtaneet
kuin Konstantinoopeliss´ vasta ja vasta.”
Suomen kaartin paluulaulu lienee tunnetumpi:
””Kauan on kärsitty vilua ja nälkää
Balkanin vuorilla taistellessa.
Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
ei löydy maata sen armaampaa.”
Venäjä hyökkäsi keväällä 1877 Osmanivaltakunnan kimppuun.
Sodan alku sujui sen verran kehnosti, että apuun jouduttiin kutsumaan
lisävoimia myös Suomesta. Kaartin pataljoonan lähes tuhannen miehen lisäksi
suomalaisia sotilaita palveli sadoittain muissakin joukko-osastoissa.
Jouni Suistolan ja Heikki Tiilikaisen uunituore kirja
Sodassa vieraalla maalla on kattava selvitys sotatapahtumista ja suomalaisten
roolista. Se taustoittaa hyvin sekä sodan syyt että seuraukset. Sota oli julmaa
ja taudit riehuivat.
Kirja on täynnä mielenkiintoisia henkilökuvia. Kirjan
päähenkilöitä ovat Matti Kuula (1854-1921) ja Victor Tuderus (1852-1925),
joiden päiväkirjoista poimitut otteet elävöittävät tekstiä. Alavudella syntynyt
Kuula oli säveltäjä Toivo Kuulan isä, Tuderus taas oli sekä taidemaalari että
sotilas.
Tuderuksen toinen vaimo, ranskalainen Marguerite
(1886-1983) oli toimittaja Erkki Toivasen opas ranskalaisuuteen. Legendaarinen
madame Tuderus toimi talvisodan aikana lottana Helsingin varuskunnan
keittiössä, perusti Helsinkiin ranskalaisen amatööriteatterin ja antoi ranskan
tunteja. Näin lähelle nykyaikaa Turkin sotakin hänen kauttaan tulee.
Sotahistorian harrastajille Suistolan ja Tiilikaisen kirja
on ohittamaton. Itseäni pitkät ja seikkaperäiset tapahtumakuvaukset puuduttivat
aika ajoin, mutta mainiot henkilökuvat pitivät amatöörilukijankin hereillä.
Pari esimerkkiä erikoisista ihmiskohtaloista. Turkin
sodasta tuli Suomeen myös lapsia. Tunnetuin on kreikkalaisen orpopojan, Aleksei
Apostolin (1866-1927) tarina. Hän alkoi elellä kaartilaisten seurassa San
Stefanossa ja seurasi sitten Kaartin mukana myös Suomeen. Apostolista tuli
sotilasmuusikko ja Suomen armeijan ensimmäinen ylikapellimestari. Hän perusti
Helsinkiin myös musiikkikaupan.
Nastolassa syntynyt kenraaliluutnantti Casimir Ehrnrooth
(1833-1913) haavoittui Turkin sodassa, mutta kohosi myöhemmin käytännössä
Bulgarian diktaattoriksi, kun hallitsijana oli nuori ja kokematon ruhtinas.
Ehrnrooth oli hallitsijan neuvonantaja ja sotaministeri ja monet pitävät häntä
yhä kansainvälisesti vaikutusvaltaisimpaan asemaan nousseena suomalaisena.
Ehrnrooth toimi Pietarissa myös Suomen
ministerivaltiosihteerinä, joka oli Suomen kannalta tärkein mahdollinen
tehtävä. Poikamies Ehrnrooth jätti jälkeensä Seestan kartanon taloudenhoitajan
kanssa saamansa pojan, josta Jalmari Karan nimisenä tuli jääkäriupseeri,
diplomi-insinööri ja kirjailija.
Turkin sota oli Euroopan ensimmäinen mediasota
valokuvaajineen, lennättimineen ja kirjeenvaihtajineen. Siksi tapahtumat on
rekisteröity tarkoin. Sodan jälkimaininkeja näkyy tänäkin päivänä.
Osmanivaltion imperiumin raunioille syntyi yli 30
valtiota. Tutkijat väittävät, että Turkin sodasta johti suora tie Balkanin
sotiin, ensimmäiseen maailmansotaan sekä sen kautta myös toiseen
maailmansotaan. Balkanin perintö näkyi myös Jugoslavian hajoamisessa
1990-luvulla lukuisiin sotiin.
Kaikki imperiumit romahtavat ennemmin tai myöhemmin. Ja
mitä suurempi imperiumi, sitä suurempi sotku jälkipolville. Tarkkailkaamme Putinin puheita myös historian valossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti