Vastustan yleensä uusia asioita ensi reaktiona varmuuden
vuoksi. Kun vaimo esittää jotain uutta, huudahdan usein jo kesken lauseen: ”Ei
käy.”
Olen kuin enontekiöläinen Piera Karhuvuoma Mikko-Pekka
Heikkisen uudessa romaanissa Jääräpää: ”Mie vastustan kuntaliitoksia ja
kuntamuutoksia ja kaikkia ristisiitoksia. Ylipäätään mie vastustan.”
Nyt olen alkanut lipsua. Enää en vastusta kaikkea uutta.
Usein kyllä käy niin, että kun olen omaksunut uuden asian, se onkin jo
vanhentunut. Onko esimerkiksi Facebook parhaat päivänsä nähnyt?
Olen juuri nyt matkoilla. Ensimmäistä kertaa minulla ei ole
yhtään perinteistä kirjaa mukana matkalaukun painona. Sen sijaan ipadissani on
sähköisiä e-kirjoja, ostettuja ja kirjastosta lainattuja. Ja lisää voin lainata
tai ostaa, missä sitten lienenkin. Helppoa!
Joskus luulin, että minun on teknisesti tumpelona mahdoton
oppia kaikenmaailman facebookit, twitterit, instagramit ja ipadit. Luulo oli
väärä.
Nyt olen Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, luen
lähes pelkästään sähkökirjoja, sanomalehdet luen ipadilta ja minulla on blogi.
Paperilehdet tuntuvat vanhanaikaisilta ja kömpelöiltä. Enää
ei tarvitse tahria sormiaan painomusteeseen. Järviseudun Sanomatkin luen
kätevästi maailmalla ennen kuin se on ammesten postilaatikoissa.
Luin juuri Suomen innokkaimpien twiittaajien pienen
opaskirjan (Alexander Stubb – Tuomas Enbuske: #Twitterkirja). Se johdattaa
vasta-alkajan hyvin Twitterin maailmaan. Itse en ole kovin aktiivinen
Twitterissä, mutta mukana olen, jotta ainakin tekniikka pysyy hallinnassa.
Twitterin keksimisestä me suomalaisetkin voimme ottaa vähän
kunniaa itsellemme. Twitterin esi-isä, tekstiviesti, keksittiin Suomessa.
Stubb ja Enbuske määrittelevät somen eroja osuvasti.
Facebook on kuin sukujuhlat, siellä ovat äiti, isä, lapset, mummot ja vaarit.
Juuri tästä syystä osa nuorisosta onkin jättänyt Facebookin.
Twitter on lähimpänä perinteistä tiedotusvälinettä. Se on
avoin, toisin kuin Facebook, joka on suurimmaksi osaksi suljettu yhteisö.
”Twiiteissä kerrotaan mitä tapahtuu juuri nyt. Facebookissa fiilistellään ja
blogissa analysoidaan maailmanmenoa.”
Instagram taas on herrojen mielestä kuin kotibileet, joista
vanhemmat on häädetty pois. Instagram perustuu kuvien lähettämiseen.
Tällä hetkellä Instagram on erityisesti nuorten suosima,
mutta ennustan, että kohta varttunut väki valloittaa sen. Kenellä on enemmän
aikaa kuvien kanssa näpräämiseen kuin eläkeläisillä? Ja nuoriso siirtyykin sitten
taas pitämään juhliaan muualle.
(Kirjoitus on julkaistu Järviseudun Sanomissa 5.11.2014)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti