Kun luin Leena
Liukkosen kirjan Aatos Erkosta (1932-2012), tulin siihen tulokseen, että Jörn
Donnerin pitäisi tehdä elokuva Erkosta. Nythän Donnerilla on aikaa, kun tarina
Armi Ratiasta on juuri valmistunut.
Liukkosen kirja voisi
olla Erkko -elokuvan käsikirjoituksen pohjana. Kirja perustuu Liukkosen
kymmenkunta vuotta kestäneeseen kanssakäymiseen Erkon kanssa 2000-luvulla:
tapaamisia, autoajeluja, kirjeenvaihtoa, sähköposteja.
Liukkosella on ollut
käytössään myös ruotsalaisen Anna Belfragen Tukholmassa nauhoittamat
haastattelut, joita on noin kymmenen tuntia.
Erkko-elokuvan
tunnuslauseeksi valitsemme Aatoksen oman huudahduksen: Itsesääli on ihanaa!
Aatoksen rooliin sopisi esimerkiksi Oiva Lohtander.
Helpottaakseni
Donnerin tulevia töitä, olen laatinut Liukkosen kirjan pohjalta elokuvan
alkukohtauksen. Repliikit on poimittu lähes sellaisenaan kirjasta; taiteellista
vapautta on käytetty harkitusti.
Aatos ja Leena ovat
päämäärättömällä autoretkellä keskellä uusimaalaista peltomaisemaa. Aatos ajaa
ja pitää pitkää yksinpuhelua onnettomasta elämästään. Leena haluaa vaihtaa
puheenaihetta.
Leena: Aatos, miksi
sinä haluat olla kanssani?
Aatos: Älä kysy, älä
kysy. Sinä olet niin erilainen kuin kaikki muut naiset. Sinä suhtaudut minuun
luonnollisesti. Kukaan muu ei ole saanut minua puhumaan itsestäni ja asioistani
niin kuin sinä.
Leena hämmentyneenä: Voi
Aatos, haaveiletko vielä jostakin?
Aatos: Kyllä vaan,
haluaisin olla omassa rauhassani vaatimattomassa huvilassa meren rannalla.
Siellä pitäisi olla puuhella ja pieni vene kalastamista varten. Ketään en sinne
haluaisi.
Leena: Enkö minäkään
saisi tulla sinne?
Aatos: No, totta kai,
jos joskus haluaisit tulla, siellä voisi viettää ulkoilmaelämää merellä, nukkua
ja kirjoittaa omaan tahtiinsa niin paljon kuin haluaisi.
Alkukohtaus päättyy,
kun Aatos ajaa auton Tuusulan lottamuseon pihaan. Leena ja Aatos nousevat
autosta ja menevät kahville.
Leena Liukkosen kirja
pönkittää myyttiä Erkosta mystisenä miehenä, vaikka moneen kertaan vakuutetaan,
että myyttiä ei ole tarkoitus rakentaa. Erkko itsekin taisi osallistua
tietoisesti myytin rakentamiseen, kun hän kertoi surkeasta elämästään kahdelle
naiselle, ruotsalaiselle Annalle ja suomalaiselle Leenalle. AE antoi naisille
vapaat kädet aineiston käyttämiseen.
Liukkosen kirja on
kyökkipsykologiaa tulvillaan, mutta saamme tietää myös paljon mielenkiintoisia
yksityiskohtia, kuten sen, että Aatos ei koskaan ollut onnellinen eikä pitänyt
kuutamosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti